Oulun Käräjäoikeus Osoite
Ulosotto Mikkeli
Esitys liittyy valtion vuoden 2020 talousarvioon. Tuomioistuinviraston toimintamenoista valtaosa olisi henkilöstömenoja. Lisäksi kustannuksia syntyisi muun muassa toimitiloista ja johtokunnan jäsenten palkkioista. Huomioiden oikeusministeriöstä Tuomioistuinvirastolle siirtyvät henkilöstöresurssit, viraston toimintamenoihin vaadittava lisäpanostus olisi arviolta ainakin noin kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Tästä 1,7 miljoonaa euroa on otettu huomioon Julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2019–2022 vuosien 2020–2022 määrärahakehyksissä. Loput vähintään 0,3 miljoonaa euroa on arvioitu olevan saavutettavissa keskittämällä tuomioistuinten tehtäviä Tuomioistuinvirastoon.
Verotoimisto Joensuu
Oikeusministeriö käy vuosittain tulosneuvottelut kunkin tuomioistuimen kanssa. Valtion talousarvio määrittää keskeisesti tulosneuvottelujen ehdot. Tulosneuvottelujen pohjana ovat tuomioistuinten määrärahaesitykset, joiden perusteella ministeriö arvioi määrärahojen riittävyyttä. Tuomioistuinten työn luonne huomioon ottaen olennaista ovat henkilöstöresurssien vaatimat määrärahat. Muiden kuin palkkausmenojen osuus on paljon vähäisempi, mutta muitakin menolajeja tarkastellaan tulosneuvotteluissa. Tulosneuvotteluissa pyritään löytämään yhteinen näkemys myönnettävistä voimavaroista ja asetettavista tavoitteista. Tulosneuvotteluissa tuomioistuimet ilmaisevat oman käsityksensä niille osoitettavien resurssien vaikutuksesta ratkaistavien asioiden määrään ja käsittelyaikoihin. Tulostavoiteasiakirjoihin kirjatuista tavoitteista laaditaan yhteenveto siten, että ministeriö voi lopullisesti vahvistaa tulostavoitteet. Tavoitteista keskeinen on vuoden aikana ratkaistavien asioiden lukumäärä. Tuomioistuinten riippumattomuuden vuoksi ohjauksessa ei oteta kantaa toiminnan laadullisiin näkökohtiin.
Avioehto Espoo
Kuten edellä on todettu, tuomioistuinten riippumattomuuden voidaan katsoa toteutuvan parhaiten, kun tuomarit itse osallistuvat tuomioistuinlaitoksen hallintoa koskevaan päätöksentekoon. Tästä syystä Tuomioistuinvirastossa ylimmän päätösvallan tulisi olla tuomarienemmistöisellä johtokunnalla. Viraston päivittäisestä toiminnasta vastaisi johtokunnan nimittämä ylijohtaja.
Vantaan Ulosottovirasto
Tavoitteena on, että tuomioistuinten hallinnolliset keskushallintotehtävät siirrettäisiin oikeusministeriöstä Tuomioistuinvirastolle. Tuomioistuinvirasto olisi palveluorganisaatio, joka huolehtisi keskitetysti niistä tehtävistä, jotka eivät lain mukaan kuulu valtioneuvostolle tai tuomioistuimille. Tavoitteena on, että tehtävienjako oikeusministeriön, Tuomioistuinviraston ja tuomioistuinten välillä on selkeä ja tarkoituksenmukainen. Tehtävien keskittämisellä voitaisiin lisätä hallinnollisen työn ammattimaisuutta ja vähentää päällekkäistä työtä. Uudistuksen avulla voidaan siten edistää tuomioistuinlaitoksen resurssien tehokasta käyttöä sekä monipuolisesti kehittää tuomioistuinten toimintaa.
Mäntsälä Käräjäoikeus
Edellä toteuttamisvaihtoehtoja koskevassa kohdassa todetuista syistä oikeusministeriölle kuuluisi jatkossakin tuomioistuinlaitoksen virkojen perustamiseen, lakkauttamiseen, muuttamiseen ja siirtämiseen liittyvä toimivalta. Oikeusministeriö huolehtisi myös tuomioistuinlaitoksen henkilöstön palkkausta koskevista virkaehtosopimusneuvotteluista. Näin ollen myös koko hallinnonalalle yhteiset luottamusmiesasiat hoidettaisiin ministeriöstä käsin. Lisäksi ministeriö päättäisi henkilöstölle maksettavista palkkioista lukuun ottamatta lautamiesten ja asiantuntijoiden palkkioita, jotka kuuluisivat lain mukaan Tuomioistuinvirastolle. Virkaehtosopimuksia ja virkajärjestelyä koskeva toimivalta voisi olla perusteltua siirtää Tuomioistuinvirastolle. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi joidenkin vuosien kuluttua, kun Tuomioistuinvirasto on käynnistämisvaiheen jälkeen vakiinnuttanut toimintansa. Tuomioistuinviraston tehtäviä koskeva sääntely (tuomioistuinlaki 19 a luku 2 § 2 mom. 12 kohta) on muotoiltu siten, että se mahdollistaa tehtävien siirtämisen virastolle virkamiesasetuksen ja virkaehtosopimusasetuksen muutoksella.
Tampereen Käräjäoikeus
Hallinnonalan virkoja koskevaa palkkaustoimivaltaa tai virkajärjestelyoikeuksia ei ole yleensä siirretty uusille virastoille heti. Näin on toimittu esimerkiksi Valtakunnansyyttäjänvirastoa ja Valtakunnanvoudinvirastoa perustettaessa. Kummallakaan keskusvirastoista ei heti perustamisestaan lähtien ole ollut oikeutta virkaehtosopimusasioissa neuvotteluviranomaisena toimimiseen taikka hallinnonalan virkojen perustamiseen tai lakkauttamiseen. Näistä viimeksi eli vuonna 2010 perustettu Valtakunnanvoudinvirasto sai hallinnonalan virkoja koskevat oikeudet vasta vuonna 2017. Oikeutta neuvotteluviranomaisena toimimiseen sillä ei vielä ole, vaan ulosottolaitosta koskevat virkaehtosopimusneuvottelut kuuluvat edelleenkin oikeusministeriön toimivaltaan.
Mikä On Käräjäoikeus
Oikeusministeriön ulosottolaistosta, oikeusapu- ja edunvalvontapiirejä sekä eräitä erillisvirastoja koskeviin tehtäviin ei esitetä muutoksia.